Erikoiskasveissa löytyy monia kiinnostavia kasviryhmiä, joiden suosio on nousussa. Osa erikoiskasveista on hyvin arkoja, ja niiden menestyminen riippuu paljon kasvuolosuhteista sekä paikallisesta pienilmastosta. Osa erikoiskasveista on taas kestäviä mutta muuten niiden hyötykäyttö ei ole saavuttanut yhtä suurta suosiota. Jotkut näistä ovat olleet enemmän koristekasvikäytössä tai muuten unohduksissa.
Aprikoosien (Prunus armeniaca) kestäville lajikkeille olisi paljon kysyntää ja kiinnostusta. Joitakin varteenotettavia lajikkeita Suomen oloihin on kokeilussa. Myös punamarjakanukat (Cornus mas), valkomulperit (Morus alba) sekä pähkinät ja kastanjat (Corylus sp., Juglans sp., Castanea sp.) ovat suuren kiinnostuksen kohteena, ja niistä on monia hyviä lajeja sekä kokeilussa myös eri lajikkeita sekä eri alueilta kerättyjä kantoja.
Ruusukvittenit (Chaenomeles japonica) on noussut uudelleen suosioon ja sen hedelmien käytölle on paljon kysyntää. Mustaseljasta (Sambucus nigra) on markkinoilla lajike, joka ehtii kypsyttää marjat ainakin eteläisessä Suomessa. Helppo mutta pitkään unohduksissa ollut marjakasviryhmä on ruusut, joiden kiulukat ovat arvokkaita ja vitamiinipitoisia marjoja. Ruusujen joukosta löytyy monia hyvin marjovia lajikkeita.
Puhvelinmarjat (Shepherdia canadensis), pukinpensas eli Goji-marja (Lycium chinense) ja mahoniat (Mahonia sp.) ovat erikoisuuksia, joiden marjat soveltuvat enemmän maisteluun tai rohtokäyttöön. Myös Papavi (Asimina triloba) on erikoisuus, joka kyllä talvehtii kohtuullisesti mutta sen satoisuudesta ei ole vielä varmuutta. Heidet (Viburnum sp.) ja orapihlajat (Crataegus sp.) voivat olla kiinnostavia ryhmiä, joista löytyy vielä uusia marjakasveja kokeiluun.
