Menestymisvyöhyke: I-III
Saviomena on peräisin Saksasta (Lehmapfel), josta se on tullut oletettavasti Baltian kautta Suomeen Ahtialan taimistoon Lohjalle jo 1800-luvun loppupuolella. Lajiketta on Suomessa lisätty ainoastaan Ahtialan taimistossa. Lajiketta tavataan edelleenkin vanhoissa lohjalaisissa kotipuutarhoissa, joissa sitä kasvatettiin varsin yleisesti 1960-luvulle saakka. Saviomenan sanottiin menestyvän hyvin kosteassa savimaassakin. Hedelmät ovat pyöreän lieriömäisiä, himmeäpintaisia ja vähän saveen vivahtavia. Väri on kellanvihreä ja auringon puolelta ruskean punertava. Malto on hienorakeista ja kiinteää. Maku on viinihappoinen ja mausteinen, vain tälle lajikkeelle tyypillinen. Ahtialan kartanon omistaja tohtori Juho Jännes piti saviomenaa aikoinaan maultaan lähes voittamattomana. Lajike on hyvin taudinkestävä, mutta hedelmät jäävät kooltaan kuitenkin verraten pieniksi ja vaatimattoman näköiseksi eikä lajikkeella nykyään ole kaupallista arvoa.
