Menestymisvyöhyke: I-III
Margunoffin alkuperä on epäselvä. Puu on kasvanut valtioneuvos Margunoffin pihalla Helsingissä Konstantininkadulla 1800-luvulla. Pomologi Alexandra Smirnoffin mukaan lajike ei ollut yhteneväinen minkään ruotsalaisen tai venäläisen lajikkeen kanssa, mutta siinä oli piirteitä Itämeren maakunnissa kasvatettuun saksalaiseen lajikkeeseen Rigaer Birnapfel eli Riikan päärynäomenaan. Valtioneuvos Margunoff antoi Suomen Puutarhaseuralle puusta lisäysmateriaalia ja lajiketta kasvatettiin sittemmin ainakin Etelä-Suomessa nimellä Margunoffin kesäomena. Hedelmät ovat suurehkoja, muodoltaan korkeita, hiukan kartiomaisia, toispuolisesti kasvaneita. Hedelmän kuori on ohutta, kiiltävää ja öljyistä. Hedelmän pohjaväri on hyvin vaalea ja sitä peittää auringon puolelta pilkkuinen tai viiruinen karmiininpunainen väri. Malto on valkoista, mehukasta, miedosti makeanhappoista, erittäin hyvänmakuinen. Hedelmät ovat erinomaisia pöytähedelmiä.
