Menestymisvyöhyke: I-VI
Lepaan Meloni on löydetty Lepaan vanhasta hedelmätarhasta, jossa sen oletetaan syntyneen siemenkylvöstä 1830-luvulla. Oletetaan, että alunperin lajike on peräisin jostain pietirilaiselta taimistolta 1800-luvulta. Lepaan puutarhaoppilaitoksen taimistossa taimia on ollut myynnissä vuosina 1920-1960. Lajiketta pidetään erityisen talvenkestävänä. Hedelmät ovat keskikokoa pienempiä ja vaalean keltaisia ja lähes pyöreitä. Auringon puolella kyljessä voi olla vähän punertavaa. Nuorissa puissa hedelmän koko on suurempi, vanhemmiten omenat pienenee. Maku on makea, hapoton ja jonkin verran melonimausteinen. Lajikkeella on korkea C-vitamiinipitoisuus. Se on myös hyvä pölyttäjälajike. Puu on voimakaskasvuinen ja siinä on luonnostaan hyvät jykevät oksakulmat. Lajikkeen heikkoutena on omenien variseminen herkästi, kun sato kypsyy. Lajikkeen hyvän talvenkestävyyden vuoksi Lepaan Melonia on käytetty myös siemenperusrunkona taimistoilla. Lajiketta voi suositella myös luomuviljelyyn.
