Menestymisvyöhyke: I-IV
Keltaisen Nalifin (Nalif Zoltyj) alkuperä on tuntematon, mutta se kuuluu Nalif-lajikkeiden suureen ryhmään, joita Venäjällä on jalostettu erityisesti 1900-luvun puolivälissä. Hedelmä muistuttaa Valkeaa Kuulasta mutta on keltaisempi ja makeampi. Keltainen Nalif on mannerilmastoon ja Moskovan ympäristöön sopeutunut kestävä lajike. Puulla on hyvä talvenkestävyys ja kohtalainen omenaruven kesto mutta alttiutta muumiotaudille. Puu on runsassatoinen mutta sillä on taipuvaisuutta jaksottaiseen satoon. Hedelmä on kartiomaisen pyöreä ja keskikokoinen (140g). Pohjaväri on keltainen ja peiteväri puuttuu. Kuoressa on vahapinta. Maku on mietohapponen ja erittäin makea. Puu on tiivislatvuksinen ja keskikokoinen. Myöhemmin latvus on alaspäin kaartuva.
